Ilmastonmuutos ja vieras- ja tulokaslajit Suomessa

Suomessa esiintyy runsaasti lajeja, jotka ovat tottuneet pitkään ja kylmään talveen ja toisaalta osaavat hyödyntää tehokkaasti lyhyen ja valoisan kesän. Eläimille on tyypillistä esimerkiksi talviturkin vaihto tai talviunien nukkuminen. Ilmaston muuttuessa lämpimämmäksi talvet saattavat kuitenkin olla vähälumisempia ja lämpimämpiä, ja kesät toisaalta joko kuumempia ja kuivempia tai kylmempiä ja sateisempia.

[IMAGE=fH6uxedrsWhj.jpeg]

Tällainen äkillinen muutos aiheuttaa luonnon tasapainossa monia muutoksia, joita voi olla hankala estää. Seurauksena osa pohjoisen lajeista saattaa kadota Suomesta kokonaan. Pieniä tekoja ilmastonmuutoksen hidastamiseksi ovat esimerkiksi oman kulutuksen ja lihansyönnin vähentäminen. Yksi merkittävimmistä ympäristöhaitoista ovat vaate- ja ruokahävikki. Ruokahävikkiä on mahdollista pienentää suunnittelemalla ruokailunsa etukäteen ja ostamalla ainoastaan tarpeellisen. Vaatehävikki puolestaan pienenee helposti vähentämällä turhaa ostelua ja suosimalla kestäviä merkkejä, kuten Converse tai Fjällraven.

Mitä vieraslajeja Suomeen rantautuu?

Vieraslajit eivät suinkaan ole uusi käsite, vaan niitä on rantautunut Suomeen aina. Osa on sellaisia, joita ihminen on tarkoituksellisesti tuonut mukanaan, kuten esimerkiksi fasaani. Osa taas on levinnyt esimerkiksi Itärajan takaa siirtyen pikkuhiljaa syvemmälle Suomen sisälle. Näitä omin voimin Suomeen levinneitä lajeja kutsutaan tulokaslajeiksi.

Vieraslaji-ilmiö ei myöskään koske pelkästään eläimiä, vaan myös kasveissa esiintyy runsaasti vieraslajeja, kuten lupiini, ja viime aikoina runsaasti otsikoissa ollut kurtturuusu, joka vie elintilaa Suomen luontaisilta kasveilta ja estää näitä kasvamasta. Vieraslajit leviävät usein tehokkaasti, sillä niillä ei ole luonnossa luontaisia vihollisia, jotka pitäisivät kantaa kurissa.

Ilmastonmuutoksen aiheuttamat olosuhteet ovat sellaiset, että lajeja joita ei tähän mennessä ole Suomessa nähty, tai niitä on ollut vain harvoja, tullaan tulevaisuudessa näkemään huomattavasti enemmän. Näitä lajeja ovat esimerkiksi merimetso ja valkoposkihanhi. Valkoposkihanhet ovatkin erityisesti viime vuosina asuttaneet koko Suomen rannikkoalueen, ja niitä on löydettävissä myös sisämaasta. Hanhet ovat melko kesyjä ja viihtyvät hyvin puistoissa. Esimerkiksi Helsingin Kaivopuistossa niitä on nähtävissä valtavina parvina. Merimetso ei virallisesti ole tulokaslaji, sillä se on pesinyt Suomessa aiemminkin, mutta niiden määrä on lisääntynyt huomattavasti. Linnuista on nähtävissä myös jalohaikara, joita on myös enemmän kuin aiemmin.

Itämeri, tulokaslajit ja ilmastonmuutos

Myös Itämereen ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan merkittävästi. Ilmastonmuutos vaikuttaa muun muassa siihen, miten meren pinta jäätyy talvisin ja kuinka lämmintä vesi on kesäisin. Lämpimät pintavedet lisäävät esimerkiksi sinilevien määrää.

Lämpeneminen vaikuttaa Itämeressä myös siten, että kylmää suosivat lajit vähenevät, ja toisaalta taas lämpimämpiin vesiin tottuneet lajit tulevat yleistymään. Itämeri on jo ennestään melko vähäsuolainen, ja lämpenemisen myötä suolapitoisuus tulee vielä alenemaan. Siihen vaikuttaa muun muassa lisääntyvät sateet, jotka lisäävät suolattoman veden kuormaa Itämereen. Tämä suolapitoisuuden aleneminen on haitaksi monille lajeille.

Lajien levinneisyyksissä runsaasti muutoksia

Pohjoisten lajien kuten naalien määrän taantuminen on merkittävää ilmastonmuutoksen myötä. Naalin esiintymisraja tulee siirtymään jatkuvasti pohjoisemmaksi. Vähälumisemmat talvet tulevat todennäköisesti myös suosimaan esimerkiksi niitä eläimiä, jotka vaihtavat talviturkkinsa myöhään tai eivät vaihda sitä ollenkaan, sillä valkoinen turkki erottuu lumettomasta maastosta erinomaisesti.

Muutoksia on tapahtunut myös hyönteisten esiintymisessä. Muun muassa perhosissa tavataan runsaasti lajeja, joita ei ole aiemmin Suomessa havaittu. Toisaalta taas monet aiemmin tavatut perhoslajit ovat siirtyneet pohjoisemmaksi, tai niiden kanta on pienentynyt huomattavasti.