Metsät
Erilaisia elinympäristöjä maapallolla

Metsät

Metsät toimivat elinympäristönä suurimmalle osalle maailman lajeista ja ne ovat erityisen arvokkaita myös ihmisille. Metsät toimivat maapalllolla hiilinieluina, tuottavat happea, tarjoavat elinpaikan ja erilaisia resursseja, kuten materiaalia ja ruokaa joko suoraan tai välillisesti useimmille maailman ihmisistä. Metsiä esiintyy maapallolla lähes kaikkialla, missä puuvyöhyke kulkee. Ainoastaan napa-alueilla, vuoristoissa ja aavikoilla kasvillisuus on niin harvaa, että metsää ei juuri esiinny. Metsien tyypit vaihtelevat sen mukaan mille ilmastovyöhykkeelle ne sijoittuvat.

Pohjoiset havumetsät

Boreaalisella vyöhykkeellä, kuten esimerkiksi Suomessa on runsaasti havumetsää. Havupuut ovat melko hyvin sopeutuneita kylmään ja ne säilyttävät neulasensa myös talvella. Havumetsien valtapuina toimivat kuuset, männyt ja pihdat. Havumetsille on tyypillistä melko hapan maaperä. Hajotustoiminta on lisäksi hidasta viileyden vuoksi. Niukka ravinteikkuus ja havupuiden tuoma varjo aiheuttaa sen, että maaperässä on muuta kasvillisuutta melko vähän. Siellä esiintyy kuitenkin varpuja ja sammalta.

Kylmän ja lämpimän vaihtelu ja vuodenajat näkyvät havumetsissä selvästi ja kesän ja talven välillä saattaa olla jopa 70-80 celsiusastetta lämpötilaeroa. Myös lumi kuuluu olennaisena osana havumetsiin. Monet eläimet ovat sopeutuneet elämään myös talvella ja ne kykenevät liikkumaan lumessa ja etsimään ruokaa lumen seasta. Vaihtoehtoisesti kesällä havumetsissä viihtyvät lajit horrostavat, nukkuvat talviunta tai muuttavat talven ajaksi muualle. Suurpedoista erityisesti ilves on sopeutunut liikkumaan lumen päällä. Monet muutkin eläimet, kuten metsäjänis ja orava liikkuvat metsissä sujuvasti sekä kesällä, että talvella.

Sademetsät

Sademetsiä sijaitsee erityisesti trooppisilla alueilla ja nimensä mukaisesti niillä sataa runsaasti, yli 1500 mm vuodessa. Sademetsiä pidetään maailman monimuotoisuuskeskuksina ja on arvioitu, että siellä elää vielä paljon meille tuntemattomia lajeja. Sademetsiä kutsutaan myös maailman keuhkoiksi, sillä ne tuottavat runsaasti happea ja toimivat myös merkittävänä hiilidioksidin kerääjänä. Arviot niiden merkityksestä hapen tuotannossa ovat kuitenkin viimeaikoina pienentyneet tutkimustiedon lisäännyttyä. Sademetsä käyttää itse suuren osan siitä hapesta, mitä se tuottaa.

Sademetsissä kasvusto on todella runsasta ja on jakautunut useisiin eri kerroksiin. Kenttäkerroksessa pohjalla on enimmäkseen varjoon sopeutuneita pieniä kasveja ja aluskasvillisuutta. Aluskasvillisuuden seassa on myös puiden juuria. Seuraavana on keskikerros, jonka puut ovat pääosin nuoria, kasvamassa olevia puita, jotka kurkottavat kohti valoa. Latvuskerroksessa ovat puiden latvat ja se muodostaa tiheän katon, joka pysäyttää suurimman osan sademetsään satavasta vedestä. Monet sademetsän eläimistä elävät latvuskerroksessa.

Eliöstöön kuuluu runsaasti kaikkia eläinryhmiä hyönteisistä nisäkkäisiin. Eliöiden tarkkaa määrää ei tiedetä, mutta joidenkin arvioiden mukaan noin 70-90 % maailman eliölajeista elää sademetsissä. Sademetsä sisältää usein runsaasti makeaa vettä, joka tarjoaa elinympäristön myös erilaisille sammakoille, matelijoille ja kaloille. Puiden latvuskerroksessa on muun muassa kädellisiä ja runsaasti erilaisia lintuja. Hyönteisiä elää sekä puissa, että maan pinnalla. Sademetsissä orgaanisen aineksen hajotus on erittäin nopeaa ja ravinteet saadaan kiertoon lähes samantien.

Yksi sademetsien suurimmista ongelmista ovat metsien hakkuut ja sademetsää katoaakin kiihtyvällä tahdilla. On arvioitu, että useita sademetsän lajeja katoaa ja kuolee joka päivä sukupuuttoon hakkuiden myötä. Sademetsän suojelu on tällä hetkellä ensisijaisen tärkeää maailman biodiversiteetin ylläpitämiseksi. Sademetsä toimii myös eräänlaisena lääkevarastona sillä jopa neljäsosa maailmassa käytetyistä lääkeaineista on lähtöisin kasveista, jotka kasvavat sademetsässä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *